Details
Nothing to say, yet
Details
Nothing to say, yet
Comment
Nothing to say, yet
Welcome to the Hallitusosaamisen oppimispäiväkirja podcast. Veeti Kivistörä and Eemri Halme are discussing their experiences and learnings from a board course they took. They talk about the importance of diverse expertise in a board, the need for communication with employees, and the right time to start board work. They also mention the insights they gained from guest speakers Tero Luoma, Ilkka Kaikuo, and Max Jyllin, who shared practical tips and discussed the responsibilities of a board. They emphasize the importance of making decisions together and taking responsibility for them. Overall, they found the course informative and interesting. Tervetuloa kuuntelemaan hallitusosaamisen oppimispäiväkirja-podcastia. Minä olen Veenti Kivistöränästä ja edessäni Eemri Halme. Tervetuloa tosiaan kuuntelemaan tätä. Me päätettiin tämä meidän hallituskurssin oppimispäiväkirja toteuttaa tässä podcastimuodossa. Nyt sitten saatte kuunnella, mitä kaikkea me ollaan tällä kurssilla opittu. Ihan tähän alkuun minä itse asiassa, että millaiset fiilikset sinulle Veeti jäi tästä kurssista, kun se on vähennyt tässä takana päin. Kurssista jäi kyllä hyvät fiilikset ja paljon tuli sellaista konkreettista tietoa hallitustyöskentelystä. Hallitustyöskentely ja hallitus konseptina osakeyhtiössä ei ole itsellä mitenkään kauhean tuttu ollut entuudestaan. Sain kyllä tosi paljon sellaista perustietoa ja sitten vielä siitä syventävää ja kaikkia käytännön esimerkkejä täältä meidän mahtavilta vierailta. Itsellä sen verran taustaa hallitustyöskentelystä, että joskus olen ollut jossain oppilaskunnan hallituksessa, mutta ei kyllä mitään sen suurempaa ole tehtynä. Hallitusyrityksessä on jollakin tasolla ollut tuttu, kun on perheyritystaustaa, jostakin asioista tullut puhuttua vanhempien kanssa, mutta sitten, että pääsi oikeasti konkreettisesti tutustumaan siihen hallitustyöskentelyyn ja mitä se pitää sisällään, niin avataan siitä teille vähän lisää. Eli tosiaan voidaan heti siirtyä vaikka tähän ensimmäiseen niin sanottuun oppituntiin. Nämä meidän niin sanottu oppitunnit olivat ennemminkin sellaisia luentomallisia, että meillä oli joku vieras puhumassa, ja sitten saatiin tehdä kaikenlaisia tehtäviä siinä kyljessä ja pohtia asioita. Mutta oli myös tosiaan tosiaan kuunnella näitä kivenkovia ammattilaisia, mitä hallitustyöskentely pitää sisällään. Eli tosiaan ekan kerran vieras meillähän oli Tero Luoma, kovatekijä. Mitäs Veeti, onko sulla jotakin ajatuksia sitä Teron pitämästä pläjäyksestä? No Terosta kyllä huomasin, että on rautana ja ammattilainen ja tehnyt näitä hommia monta vuotta. Ja siitä tietopankkia on kyllä kertynyt sen hänen matkansa varrella ja sai kyllä meille todella paljon ammennettua. Ammennettua vinkkejä ja tietoa omasta hallitustyöskentelystä ja sitten ihan niitä perusprinsiippejä, mitä siihen hallitustyöskentelyyn kuuluu. Joo, Teron kanssa puhuttiin muun muassa ja itselle mieleen sellaiset aiheet, että pitääkö esimerkiksi hallituksessa olla erinäköisiä kiintiöitä, että saadaan sitä monipuolisuutta, sinne pitäisikö olla jotakin sukupuoli- tai ikäkiintiöitä. Pitääkö hallituksessa olla läheinen näiden perustyöntekijöiden kanssa eli ihan perushenkilöstöedustajien kanssa. Milloin olisi sopiva aika aloittaa hallitustyöskentely. Ja tällaisia, että mitä esimerkiksi ennen hallituksen kokousta, niin Tero heitti tämmöisen kyselytuntia-ajatuksen. Tämmöisiä asioita käytiin sieltä läpi. Onko sinulla Veeti joku mielipide, että pitäisikö hallituksessa esimerkiksi olla jotakin kiintiöitä? No, mun mielestä siis hallituksessa ei tarvitse olla sukupuoli- tai ikäkiintiöitä, mutta mun mielestä hyvässä hallituksessa pitää olla eri osa-alueilta tätä osaamista. Että mä en henkilökohtaisesti ainakaan kato ihmisestä sitä ikää tai sukupuolta tai mitään muutakaan sosiaalista tausta. Kyllä taidot ja kokemus sen määrittää. Että lähtökohtaisesti pitää olla annettavaa ja pitää olla sopiva siihen rooliin. Joo, mä oon itse vähän samaa mieltä, että hallitukseen kun menee, niin ennemminkin, tai jos valitsisin omaa hallitustani, niin katsoisin ennemminkin sitä, että saadaan sinne kaikkia niitä osa-alueita, mitä tarvitaan. Ja sitten, että saadaan sinne hyvä hallituskasa. Se olisi mulle itselle tärkeää. Mitä mieltä sä oot esimerkiksi siitä kysymyksestä, että pitäisikö hallitusten jäsenten olla läheisissä tekemisissä ihan perushenkilöstön edustajien kanssa? Pitäisikö niiden puhua niiden kanssa? Vai pitäisikö hallituksen olla ihan erillinen? Kyllähän dialogi työntekijöiden kanssa on varmasti rikastuttavaa. Ja voi antaa sinne hallitustyöskentelyyn myös sellaisia käytännön vinkkejä, kun tehdään jotain linjauksia jostain asioista, mitkä toimii tai ei toimi. Työntekijäthän ne sen yrityksen tekee, että kyllähän heitä täytyy kuunnella ja heiltä olisi hyvä vähän haastatella eri asiasta. Kyllä olen ehdottomasti sitä mieltä, että täytyisi työntekijöiden kanssa keskustella. Mitä en välttämättä ole itse mieltä, että kannattaisiko vaikka hallituksessa olla yksi työntekijä, vaikka joku pikkupomo tai joku tämmöinen, niin en välttämättä sitä puolla. Eikö sekin voisi toimia, mutta lähtökohtaisesti en itse olisi sitä mieltä, että hallitus erillisenä ja sitten olisi työntekijät erillisenä. Dialogeja voi toki käydä. Joo, minä olen tosiaan samaa mieltä sinun kanssa tästä asiasta. Ihan konkreettisia esimerkkejä, niin esimerkiksi puheenjohtaja, niin se ei välttämättä kannata olla hyvä kaveri tai hallitusten jäsenteneen muutenkaan. Välttämättä kannattaa valita esimerkiksi perheenjäseniä tai parhaita kavereita. Siinä kannattaa miettiä sitä yrityksen etua ja niiden osakkeenomistajien etua, kun määritellään sitä hallitusta. Okei, no mitäs Velti, eikö sinulle tästä ensimmäistä kerrasta mitä muita asioita jäi mieleen, mitä Tero siellä höpötteli? Tällaisen poiminnan haluaisin nostaa, että puhelintesti. Keskusteltiin Teron kanssa siitä, että millaisia ihmisiä hän halaisi omaan hallitukseen. Hän teki aina tämmöisen puhelintestin, että jos vaikka joku hallitukseen pyrkivä soittaa sinulle. Haluatko sinä vastata siihen puheluun vai et? Jos haluat vastata, niin se on varmaan hyvä tyyppi. Jos et, niin ei ehkä kannata ottaa hallituksen mukaan. Hallituksessa pitää olla hyvä porukka ja siellä pitää olla hyvä henki. Että homma toimii ja päästään sitten hyviin ratkaisuihin, vaikka oltaisikin eri mieltä. Mutta pitää olla synergialtaan hyvä tiimi siinä. Sitten Teron kanssa puhuttiin myös siitä, että milloin olisi oikea aika aloittaa se hallitustyöskentely. Mikä on se elämäntilanne, missä se olisi ideaali? Onko sinulla joku oma mielipide siihen, että milloin se kannattaisi sinun mielestä aloittaa? Minun mielestä hallitustyöskentely aloittaa silloin, kun sinulla on sinne hallitukseen jotain annettavaa. Jotain konkreettista osaamista, mitä sinä pystyt antaa sille yritykselle ja sille hallitukselle. En itse lähtisi vaikka opettelemaan mihinkään vähän suuremman yrityksen hallitukseen. Itse kun lähtisin, niin kyllä sitten täytyisi olla jo sitä tietopankkia ja resilienssiä sinne sitten. Joo, olen asiasta kyllä samaa mieltä, että silloin kun sinulla on oikeasti elämässä aikaa. Välillä se hallitustyöskentely on tosi intensiivistä ja täytyy olla paljon paikalla ja pitää hätäpalavereita. Mutta sitten taas välillä se menee ihan itsekseen, jos niin voi sanoa. Silloin kun on oikeasti aikaa antaa sille yritykselle jotakin konkreettista annettavaa, niin silloin siinä olisi hyvä mennä. Mitä muuten tästä hallitustyöskentelystä jäi mieleen Teron tunnilta? Hän heitti sellaisen ajatuksen, että ennen hallituksen kokousta olisi hyvä henkilöstön kanssa vaikka pitää sellainen pieni kyselytunti. Henkilöstö voi kysyä hallitukselta erinäisiä asioita ja hallitus siihen voi vastata tai käydä niitä siellä kokouksessa myöskin läpi. Tällainen niin sanottu hallituksen kyselytunti voisi olla ihan piristävä välillä pitää ennen kokousta. Mitä mieltä sinä olisit tämmöisestä? Kuulostaa hyvin järkevältä. Minulla vielä loppuajatuksena tästä ensimmäistä tunnista tuli sellainen Teron kommentti mieleen, jonka olen itse kirjoittanut ylöskin. Sen työn täytyy olla tunteikasta, mutta välillä pitää ottaa asiat asioina. Välillä voi tulla vaikeitakin tilanteita, mutta ne täytyy sitten vain hoitaa ja päästä eteenpäin siitä tilanteesta. Silloin se työskentely on toivovaa. Tästä ensimmäistä tunnista haluan itse nostaa vielä yhden asian, mikä on jäänyt mieleen itselle tosi hyvin tästä Teron pitämästä luennosta. Silloin kun päätös tehdään yhdessä, niin sillä päätöksellä mennään ja sitten ei urputeta enää, että jos joku oli eri mieltä. Sitten tehdään asiat sen päätöksen mukaan ja tehdään ne mahdollisimman hyvin. Kun vaikka projekti on päättynyt, niin sitten voidaan miettiä, että olisiko jotain pitänyt tehdä toisin. Täällä nyt vähän meidän osuuskunnassa on otettu käyttöön, että jos tehdään yhdessä joku päätös, niin kaikki nöyrytyy sen edessä. No niin, seuraavaan tuntiin. Seuraavalla tunnilla meillä oli tosiaan vieraana Ilkka Kaikuo ja Max Jyllin. Mitä näistä herroista jäi sulle mieleen? Samat päällimmäiset mietteet jäi kyllä herroista kuin Terostakin. Molemmat on rautaisia, ammattilaisia ja todella vakuuttavia ja tiesi, mistä puhuu. Nautin kyllä heidän luennostaan ja sieltä tuli todella paljon käytännön vinkkejä. Taas siitä hallitustyöskentelystä konkreettista asiaa. Itse olen tykännyt kyllä tästä kurssista siitä, että ei käydä kursseilla, että mitä niitä hallituksen, vaikka hallitustyöskentelyyn, jotain termejä ja sitä juridista puolta, vaan on oikeasti sitä, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Se on ollut kyllä todella mielenkiintoista. Joo, tämähän tunti sitten perustuikin vähän jopa siihen juridiikkaan ja esimerkiksi hallituksen vastuisiin. Hallituksellahan on tosi paljon vastuita ja myöskin velvollisuuksia, mutta nehän ei jää pelkästään hallitukselle, eli myös osa jää omistajille ja sinne osakaskokoukseen. Onko sinulla joku hallituksen tärkein rooli, mikä sinulle on jäänyt mieleen? Hallituksen tärkein rooli on varmaan strategian määrittäminen ja toimitusjohtajan valitseminen. Joo, nämä ehkä nostaisin. Ne on kyllä tosi tärkeitä asioita. Tällähän tunnilla nimenomaan puhuttiin siitä, että miten hallitus voi epäonnistua tosi pahasti, niin kuin jos näin voi sanoa, niin sellaisissa asioissa, että et jättää huomioimatta jotain tosi tärkeitä asioita ja missä kohtaa se vastuuste kaatuu sinne hallituksen niskaan, jos pelikaaneja turpii niin paljonkin. Tähän kohtaan aloinaisin tätä hallituksen puheenjohtajan opasta, ja katsoisin näitä hallituksen rooleja ja tehtäviä. Hallituksen tehtäviinhän kuuluu käytännössä kaikki yrityksen toiminnan valvominen ja strategioiden luominen. Eli katsotaan sitä, että yrityksen toiminta pyörii lain puitteissa oikeilla raiteilla, ja katsotaan, että mitään sääntöjä ei rikota, ja varmistetaan, että yritys menee oikeaan suuntaan, kun sitten taas omistajien kontolla on valita hallitus ja hallituksen jäsenet sinne. Eli omistajathan luovat tämmöisen omistajatahdon, minkä mukaan hallitus lähtee rakentamaan tätä yritystä. Hallituksen vastuusihan esimerkiksi kuuluu kaikki tämmöinen verojen asioista huolehtiminen, ja katsoa, että verot on maksettu oikein, tarkistaa ne vielä loppukädessä ja ottaa siitä vastuun, ja sitten valitsee toimitusjohtajaa ja sen semmoisia asioita. Ja mitä sinulle jäi? Me oltiin eri ryhmissä tässä tunnilla, kun tehtiin tämmöinen pienryhmätyö hallituksen vastuista. Mikäs tämä teidän ryhmän aihe oli? Meillä oli tämä, että halutaan ostaa itsemme kannattavaksi. Sitten me lähdettiin puimaan, että mitä pitää selvittää. Että mitä ruvetaan tekemään, kun halutaan ostaa joku yritys, että saadaan omasta yrityksestämme kannattavampi. Ja sitten me ryhmässä koottiin niitä pointteja, että mitä pitää ottaa huomioon, kun tätä yritystä, mikä on jo valittu, niin miten pitää ottaa huomioon. Joo, millaisia pointteja teillä tuli siellä esiin? Minkälaista henkilöstöä siellä on? Mahdolliset riskit? Sitten tämä DDR-raportti. Ja suurin piirtein varmaan nousi se, että yritys tuottaako se jotain? Vai onko se tulossa pienempi kuin korot vuodessa lainalle? Ja sitten kuinka tämä rahoituspuoli toimii? Sitten löydettiin, että mitä me itse tehtäisiin, että hyödyntäisiin noita asiantuntijoita. Joo, noista yritysostoista oli jonkun verran puhetta tuossa Risto Siilasman kirjassa Paranoidioptimisti. Siellä puhuttiin esimerkiksi, kun Nokiaa myytiin Microsoftille tai Nokia osti NSNää ja mitä muita yrityskauppaisia ne olikaan. Nekin olivat aika loppujen lopuksi isoja ratkaisuja hallituksen osalta. Onneksi meni hommat hyvin ja Nokia sai hoidettua asiaa kunnolla, mutta siinä oli iso vastuu hallituksella, että ne saatiin kuntoon. Ja se oli myöskin osittain jopa vähän kivinen polku, että paljon oli muuttujia. Meidän ryhmän tehtävänä oli sitten perehtyä näihin hallituksen jäsenten vastuisiin. Eli mitä me käytännössä tehtiin, niin tutkittiin, että mitä vastuita hallituksella on ja mitä riskejä sä otat, kun sä itte lähdet hallituksen jäseneksi. Eli hallituksen vastuullahan on loppukädessä se yrityksen kohtalo. Mutta se, mikä itselläni ainakin tuli uutena asiana, että loppukädessä hallitus maksaa omasta pussista siinä kohtaa, jos firma menee konkurssiin, niin niitä yhtiön velkoja, jos todetaan, että hallitus ei ole toiminut oikein. Eli siinä kohtaa täytyy siellä hallituksessa olla myöskin tarkkana, että kaikki menee hyvin. Muuten voi itse joutua maksumieheksi. Eli tosiaan hallituksella on yhteisvastuu. Sitten mitä muita, niin esimerkiksi toimitusjohtajan nimitys ja sen toimitusjohtajan työn seuraaminen. Opittiin, että toimitusjohtaja ei varsinaisesti ole palkattuna siinä yhtiössä samalla lailla kuin muut työntekijät, vaan toimitusjohtajalle voidaan antaa ihan nopeallakin varoituksella kenkää. Ja se tuli itselle jopa vähän uutena asiana. Mitä muuten, niin hallituksen pitää pyrkiä vastuullisuuteen. Eli puhuttiin siitä hallituksen vastuullisuudestakin. Eli pidetään yhtiön toiminta vastuullisena ja katsotaan, että esimerkiksi odotetaan kaikkia lakipykäliä. Yksi, mikä tuli täältä meidän ammattilaisilta esimerkkinä, niin jos esimerkiksi tapahtuu joku työtapaturma ja pystytään osoittamaan, että se on hallituksen laiminlyönnin seurauksena tullut se tapaturma, niin siinäkin voi joutua jopa hallitus maksamaan. Eli voi yllättävissäkin tilanteissa tulla tämä vastuu. Mitä muita tällaisia tilanteita, missä hallitus voi joutua maksamieheksi, niin että hallitus ei ole toiminut yksinkertaisesti yhtiön etua ajatellen. Eli voi olla, että hallitus on vaikka maksanut jotakin osinkoja ajattelematta, että mikä on yritykselle parasta. Onko sinulla näistä hallituksen jäsenten vastuista jotakin ajatusta? Joo, vaikka hallitus vetäisi päätökset ihan vihkoon ja vaikka yritys menisi konkurssiin, niin kaikissa tapauksissa hallituksen jäsenen ei silti joudu välttämättä vastuuseen, jos kaikki asiakirjat ja nämä on tehty hyvin. Ollaan pyritty siihen, että kaikki päätökset tehdään sen yhtiön edun mukaisesti. Mutta tässäkin on se bisneksen laki, että välillä voi mennä vihkoon ja sitten homma ei toimi ja joutuu laittaa ehkä puljun kiinni. Että mitä he painottivat, että kaikki asiakirjat on aina ihan viimeisen päälle merkitty ja näin. Että ei sitten joudu välttämättä siihen henkilökohtaiseen vastuuseen, jos asiat menee huonosti. Joo, siellä tuli sitten vielä viikana esimerkkinä, että tehkää ne hallituksen pöytäkirjat sillä ajatuksella, että poliisi lukisi niitä. Sitten ne todennäköisesti menevät ihan hyvin. Niihin kannattaa panostaa. Se opittiin. Se jäi ehkä päällimmäisenä myös mieleen. Oli kyllä aika hyvin sanottu. Mennään sitten vaikka seuraavaan tuntiin, niin päästään taas etiäpäin. Eli seuraavalla tunnillahan meillä oli Pia Pursiainen ja Ulla Tirkonen ammattilaisena käymässä. Minkälainen kuva sulla jäi näistä naisista? Heillä oli ehkä vähän erilainen lähestymistapa tähän hallitustyöskentelyyn. Siellä puhuttiin tosi paljon vastuullisuudesta ja vihreistä valinnoista, mitä yritykset tekevät. Siellä puhuttiin paljon diversiteetistä ja sen merkityksestä. He puhuivat vahvasti näiden asioiden puolesta. Mitä sitten tällä tunnilla käytiin? Käytiin vähän näitä megatrendejä läpi. Eli millä tavalla hallitus pystyy nykypäivän megatrendejä hyödyntämällä onnistumaan hallitustyöskentelyssä. Mitä nämä nykypäivän megatrendit ovat? Voin tästä nopeasti lukasta. Luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin haasteet kasvaa, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. Kun hallitus osaa hyödyntää näitä megatrendejä ja väistellä niitä, silloin hallitustyöskentely onnistuu helpommin taas. Mitä sinulla jää näistä megatrendeistä mieleen? Aikalailla tuo lista mitä luettelit, että pitää ottaa näitä megatrendejä huomioon siinä kun tehdään näitä linjauksia. Jos luonnon kantokyky murenee, ei varmaan kannata tehdä välttämättä jotain tehdä siirtoa vaikka Kiinaan, mikä tuottaa valtavasti päästöjä. Sitä kautta luonnon kantokykyä murentaa. Vastuullisuudesta puhuttiin paljon tällä tunnilla. Puhuttiin myös esimerkiksi markkinoinnista jonkun verran. Päällimmäisenä itselle jäi mieleen tämä Herra keksien karvakaamu, eli full viking. Se on siinä mielessä hauska, että itselle on tullut TikTokista vastaan tämä samainen kaveri ja tuotteensa kanssa. Sitten puhutaan sitä asiaa läpi hallitusosaamisen kurssilla. Mistä tosiaan kysyn, niin tällainen nokialainen kaveri, joka TikTok käyttää nimen Herra keksiä, kehitti tällaisen karvakaamun. Tällä saa sitten näitä lemmikkäläiden karvoja poistettua tosi näppärästi kaikista tekstiileistä ja pinnoilta. Hänen poika sitten päätti, että nyt aletaan tekemään TikTokiin markkinointivideoita ja tehdään ne englanniksi. Yhtäkkiä tätä tuotetta myydään yli 50 maassa. Tosi moni ihminen maailmassa tietää, että mikä vehje on kyseessä. Semmoinen jäi heti siitä alkutuntista mieleen, mistä puhuttiin. Sitten puhuttiin tästä hallituksen vastuullisuudesta. Täällä tuli tällainen hyvä prosenttiluku. Hallituksen kokouksessa olisi hyvä katsoa 20 pinnaa menneisyyteen ja 80 prosenttia tulevaisuuteen. Tämähän me kuultiin tällä kurssilla toiseenkin otteeseen, eikö näin? Kyllä. Siitä puhuttiin ja sitten muutenkin, että miten hallitus voi toimia vastuullisesti. Esimerkiksi hallituksen kokouksessa kaikkien mielipiteet tulee edes jollakin tasolla ottaa huomioon. Sitten miettiä yritystoimintaa tänä päivänä ja yritystoimintaa tulevaisuudessa. Että se toiminta olisi tulevaisuutta rakentavaa. Sitten tultiin näitä vastuullisuusseikkoja. Ne voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Tämmöiset vastuullisuustasot. Eli niin sanottu lainsäädännöllinen minimitaso. Sitosryhmien odotukset ja vaatimukset taso. Ja omistajien ja tai johdon arvot. Visio sekä niistä johtettu tavoitetaso. Eli hallituksen vastuuhan minimissään on se lainsäädännöllinen minimitaso. Sitten voidaan viedä tätä vastuullisuutta vähän eteenpäin. Ja viedä sitä yritystä siihen suuntaan, että sitosryhmien odotukset ja vaatimukset täytetään. Ja sitten sen jälkeen vielä oikein nostaa sitä siihen, että saadaan omistajien tai johdon arvot ja visiot tuotua siihen yritykseen mukaan. Ja johdettua niistä semmoinen vaadittava tavoitetaso koko firmalle. Tämmöinen jäi itselle mieleen. Oliko sulla mitä muita ajatuksia sieltä kurssilta tältä tunnilta? No päällimmäisenä kyllä jää nämä kaikki vastuullisuuskysymykset. Että esimerkiksi tämä ESG-raportti. Eli Environmental, Social and Governance. Eli suomennettuja ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Ja sitten niitäkin mitataan nykypäivänä ja täytyy olla niin kuin jiirissä yrityksellä. Joo. Onko sulla tämmöisiä ajatuksia yrityksen vastuista tai hallituksen vastuista, mitä niiden täytyy siellä miettiä tällä hetkellä tarkasti? Osaatko vähän antaa jotain esimerkkejä? No semmoisia yleisiä teemoja, mitä varmaankin tällä hetkellä yritysten hallituksessa pohditaan yrityksen vastuullisuudesta. Että nämä kaikki sidosryhmät olisi sosiaaliset ja ekologisesti mahdollisimman kestävät. Että jos mietitään vaikka jotain raaka-aineita tai jotain, niin ehkä sen ei kannata tulla lapsityövoimasta. Että semmoisia varmaan pohditaan jossain Teslankin hallituksessa, että mistä tämän akun saisi vähän paremmin rakennettua kuin tällä tavalla. Joo. Mikä itselle tuli mieleen, niin tämmöinen tällä hetkellä ehkä aika ajankohtainen aihe, niin voi olla esimerkiksi veneen kauppa. Ja miten sitä lähdetään rakentamaan ja luovutaanko siitä. Ja tämmöisiä asioita, että moni yritys on joutunut luopumaan veneen kaupassa. Ja tiedän, että moni yritys siitä luopuu vähän vastahakoisesti, että vasta sitten kun tuli EU-pakotteet. Toiset taas luopuivat sitä heti samana päivänä, kun sota alkoi. Että ne on esimerkiksi sosiaalihallituksen vastuunvalintoja. Sitten tietysti noita tommoisia ympäristöjä ja sosiaaliset vastuut. Kyllä, ja tämä Venäjän ja Ukrainan tilannehan on ollut todella merkittävä kaikkiin maailman yrityksiin käytännössä. Sitä on kyllä monessa hallituksessa varmaan pohdittu aika paljon ja muutama yökin ehkä valvottu. Kun mietitään, että kuinka tässä nyt toimitaan. Se johtaa siihen, että se liiketoiminta olisi vastuullista ja päästäisiin sitä kaikki yritykset rakentamaan. Onko sinulla jotain knoppitietoa tältä tunnilta, mikä jäi mieleen? Nyt ei tule kyllä vielä. Onko sinulla? Joo. Mulle jäi tämmöinen ihan pikkunippeli, jonka olen kirjoittanut ylös. Hallituksella on yli 200 lakisääteistä tehtävää. Heitä ämpyy. Niitä on aika paljon. Avaa vähän. Niitä on aika paljon ja ne on otettava kaikki huomioon, että pystytään toimia kestävästi ja lakien puitteissa. Kyllä hallituksessa täytyy olla sitä juridiikana tietämystä, ettei tuu niitä vahinkovirheitä. Kyllä. Siirrytäänkö me sitten seuraavaan tuntiin? Joo. Elikkä kolmannella oppitunnilla meillä oli tosiaan vieraana sellaiset kaverit kuin Saila Järvinen-Junttila ja Toni Rantanen. Tällä kolmannella tunnilla puhuttiinkin vähän yrityksen strategiasta. Eli millaisia strategisia ratkaisuja yrityksessä voidaan tehdä. Ihan ensimmäisenä tunnilta jäi mieleen tällainen OHJ-ketju. Eli omistajat ja hallitus ja johto. Mihin tämä OHJ-ketju sitten pohjautuu, niin ensimmäisenä ketjussa on tietysti omistajat. Sitten on hallitus ja sitten on johto. Eli miten hallitus, tai miten yrityksen rakenne toimii. Tätä me ei ole tässä podcastissa vielä hirveästi avattu, ja siihen on ihan syynsä, koska haluaisin jättää sen tänne. Eli yrityshän rakentuu sillä lailla, että on omistajat, jotka valitsevat hallituksen ja luovat omistajastrategian sun muuta. Sitten on hallitus, joka palkkaa toimitusjohtajaa, joka valittaa itsellensä sinne johtotiimiä, joka sitten johtaa yrityksen työntekijöitä ja myöskin palkkaa yrityksen työntekijät. Eli aika monimutkainen, mutta samalla tosi simppeli ketju. Onko sinulla tästä OHJsta jotakin sanottavaa? No siinä se tuli aika pelkistetysti. On kaiken näköisiä erilaisia variaatioita yrityksissä. Voihan joku olla toimari ja hallituksen puheenjohtaja ja työntekijäkin siellä. Mutta suuremmassa yrityksessä tämähän toimii käytännössä näin. Joo, näinhän se on. Hallitus määrittää yrityksen strategian tiettyyn pisteeseen. Eli totta kai on omistaja, tahtoja, omistaja, strategia. Ja hallitus sitten sen myötä lähtee rakentamaan omaa strategiansa yritykselle. Mitä sinulla herää tästä strategian luomisesta mieleen? Onko sinulla jotakin kovia tipsejä heittää? No, viime tunnilla tuli hyvin se, että kaksit pinnaan menee se 80 prosenttien tulevaan. Kyllähän hallituksen strategialoinnissa pitää ottaa tulevaisuuden haasteet ja asiat huomioon. Ja nämä megatrendit, että pystytään ennakoimaan yrityksen liikkeitä. Ja olemaan siinä aalloharjalla, kun kilpailua on kuitenkin kovaa Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Pitää olla trendikäs ja yritystoiminnon pitää olla mukautumiskykyistä ja tulevaisuuteen tähtäävää. Joo, täällä hallituksen puheenjohtajan oppaassa on tosi hyvät kaaviot tästä strategiaprosessista. Eli ensimmäisenä tehdään analyysit, eli nimenomaan ympäristö ja markkina ja ketä on asiakkaita ja ketkä on sitten kilpailijoita. Sitten katsotaan se yritys, eli mitä yritys tekee, tuote kautta palvelu. Sitten miten yritys toimii, miten yritys ajattelee ja mitkä on lähtökohtaolettamukset. Sitten siitä voidaan siirtyä strategian rakenteeseen sisältöön. Eli katsotaan vähän sitä, mihin suuntaan lähdetään, rajataan mahdollisesti jotakin reittejä pois. Luodaan kilpailutusstrategiaa tarvittaessa, jos tarvitsee jotakin kilpailuttaa. Tai miksei myöskin, että jos itse joutuu kilpailutuksen kohteeksi, niin miten siinä toimitaan. Mietitään vähän niitä, mitkä on niitä avainmenestystekijöitä, eli mikä on se kilpailuvaltti. Sitten näistä me saadaan yhteen yhteenveto. Ja sitten sen jälkeen voidaan katsoa erinäisiä mittareita ja lukuja, numeroita, että mitenkä lähdetään rakentamaan. Sitten siitä taas hypätään eteenpäin toimintasuunnitelmaan. Eli katsotaan ne avainmenestystekijät, luodaan niistä joku toimintasuunnitelma. Sitten aletaan seuraamaan sitä, luodaan seurantasuunnitelma toimintasuunnitelmalle. Ja sitten katsotaan budjettia. Ja sen jälkeen lähdetään rakentamaan ja seuraamaan sitä toimintaa. Ja sitten välillä pidetään jotakin välitsekkejäkin. Siinä lyhykäisyydessä vähän sitä strategiaprosessia. Miten yrityksen strategiaa lähdetään rakentamaan näiden meidän vieraiden mielestä. He olivat vahvasti sitä mieltä, että matkaa voidaan tehdä vain siitä pisteestä eteenpäin, missä ollaan nyt. Eli tarvitaan ensinnäkin se tarkka tila siitä nykykuvasta. Tässähän ollaan siinä analyysivaiheessa. Hallituksen sitten on huolehdittava siitä, että yritykselle saadaan se strategia ja sitä kehitetään. Ja tarvitaan koko ajan semmoista realistista tilannekuvaa. Ja pitää pitää huolta, että se on myös yhtenäinen omistajien ja hallituksen johdon kanssa eli OHJ-ketjun kanssa. Mitä sitten strategiassa tarvitsee miettiä, niin he nostivat esille tämmöisiä kuin tulevaisuuden skenaarioja ja riskien kartoitusta. Ennakointikykyä, päätöksentekokykyä, muutoskykyä. Eli miten käytännössä voidaan ennakoida sitä tulevaisuutta. Mietitään itse skenaarioita, mietitään miten me pystytään varautumaan niihin. Pystytäänkö me tarvittaessa tekemään nopeitakin päätöksiä. Ja sitten se, että pystytäänkö me maailmantilanteen mukana muuttumaan. Onko sulla tästä jotakin ajatuksia? Kyllä ja sitten kun tätä strategiaa myös luodaan, niin siinä pitää ottaa huomioon kuitenkin kaikki markkinat ja millainen se on se toimintaympäristö. Näin että myös nämä analyysit täytyy olla tai pitää tehdä kun sitä strategiaa luodaan. Näin on. Sitten puhuttiin siitä, että miten semmoinen onnistunut strategia toteutetaan. He olivat vahvasti sitä mieltä, että osallistuvasta strategian prosessista pitäisi lähteä liikkeelle. Eli ottaa huomioon, että se strategian toteutus alkaa jo siitä strategian tekemisestä. Ja mitä myös he nostivat, että strategia on osa työehtoisen joka päiväistä toimintaa ja se on helposti ymmärrettävä tälle työyhteisölle. Se luo pohjan sille merkitykselle ja yhteiselle suunnalle ja myös kannustaa ja innostaa. Sitten puhuttiin tämmöisistä hallituksen strategian uhista ja mahdollisuuksista. Iso uhkahan tällä hetkellä hallituksien strategioissa on tämä maailman geopoliittinen epävakaisuus. Nyt on Ukraanassa sotaa ja Onkasaassa sotaa ja saa nähdä miten molemmat tilanteet elää. Siitä me ei varmaankaan kukaan tiedetä ja se nähdään vain tulevaisuudessa. Sitten on tosiaan tämä ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Joillekin se on uhka, joillekin se on mahdollisuus. Monet yritykset nykyään näkee sen isolti mahdollisuutena, että ne voi hypätä siihen mukaan. Ja omalla tapaa sitten kantaa korteensa kekoon ja nähdä sen myös myynti- ja markkinointivalttina. Ja että toiminta paranee sillä, että keksitään jotain uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka sitten menee esimerkiksi vihreän siirtymän mukaisesti. Sitten yksi on teknologian kehitys. Puhutaan muun muassa tekoälystä. Siitä, että robotit tulee joskus valtaan. Työmarkkinat. Joillekin se on uhka, joillekin se on mahdollisuus. Esimerkiksi jotkut työt, mitkä pystytään korvaamaan robotioilla, niin niihin se voi olla uhka. Mutta sitten taas moniin yrityksiin tekoälyn käyttäminen esimerkiksi parantaa sitä tehosta ja parantaa sitä yrityksen toimintaa huomattavasti. Kyllä, ja siitä me saatiin molemmat lukea tästä Siivasmaan kirjassa myös sitä, kuinka se teknologian muutos esimerkiksi vaikutti Suomessa mobiilialaan ja näin, ja koko yhteiskuntaan ja maailmaan. Joo, siinä puhuttiin siitä, että kun Apple teki ensimmäisen iPhone, ja sitten siinä kohtaa Nokia oli maailman johtava puhelinvalmistaja, ja sitten Apple lähti sieltä pikkuhiljaa kirimään Nokiaa kiinni, ja Nokia sitten reagoi vähän turhan myöhään tähän älypuhelin hommaan, kun he siellä hallituksessa ensiksi ajatteli, että ei Nokian kannata tähän lähteä, että ei nää tulevaisuutta oo, mutta niin kappas vaan kävikin, että älypuhelimet tuli kaikille käyttöön, ja enää ei kukaan nosta näppäin puhelimia. Sitten siinä Nokia lähtikin pikku takamatkalta omien käyttöliittymien ja vehkeiden kanssa vallottaa maailmaa, mutta se nyt ei sitten mennyt ihan kuitenkaan nappiin, sympiäni ei toiminut. Joo, ja mitä tostakin Nokian keissistä voi oppia, ja mitä nää hallitusosaajat, mitkä on täällä käynyt, niin on paljon painottanut, että se on se mukautumiskyky sen hetkisen tilanteeseen ja tulevaisuuteen on todella tärkeää, että sun pitää vaan pystyä mukautua kaikkiin tilanteisiin, et muuten sä jäät, niinkukin Nokiallakin kävi sitten. Kyllä. Että sitten uudet, jotka pystyy mukautua ja katsoo tulevaisuuteen, niin voi pyyhkästä sitten hyvin vanhan jätinkin ohi, että tilanteet elää ja muuttuu, ja niihin pitää mukautua. Joo. Sitten jos tullaan tähän strategiseen päätöksentekoon, tää menee aika hyvänä aasinsiltana, voidaan taas vähän puhua tuosta kirjasta. Mitä hallituksen agendasta strategisesta päätöksenteosta on, niin muun muassa nää tämmöset investointipäätökset. Siellä Nokialla mietittiin paljonkin, että mihinkä investoidaan, ja yksi hyvä investointi oli esimerkiksi NSN-yrityskaupat. Siellä myötiin Nokian liiketoiminta Microsoftille, ja sen jälkeen lähdettiin taas miettimään uutta tulevaisuutta. Kaikki tämmöiset merkittävät yritysten koskevat päätökset kuuluu siihen strategiseen päätöksentekoon. Eli mietitään se, että mikä yrityksen osalta olisi paras. Mitä muuta hallituksen strategiassa voidaan ottaa huomioon, niin ihan yrityksen hyvinvointia myöskin. Esimerkiksi johdon palkitsemista, työntekijöiden palkitsemista. Sitten toimitusjohtajan nimittämisessä se, että katsotaan, että vaikka miten se sopeutuu siihen työpaikkaan. Seurataan sitä johtoa, ja mitenkä johto toimii. Johtamisjärjestelmiä. Tai johtamisjärjestelmä, että millainen pieni ratkaisu yrityksessä on, että uskalletaanko toimitusjohtajalle esimerkiksi sanoa, jos joku homma on menossa vielä. Kyllä. Ja hallituksen ja toimitusjohtajan välinen dialogi, ja varsinkin puheenjohtajan. Kyllä. Mennään nyt vaikka heti ennen tätä tuntia siihen yritysvierailuun. Haluatko sinä aloittaa siitä? Meidän ryhmä meni Tampereen RAI-tieto Oylle yritysvierailulle Hämeenkanulle heidän toimistoonsa. Siellä meitä vastassa oli toimitusjohtaja Pekka Sirvi. Hän otti meidät oikein lämpimästi kättelyyden kerran vastaan. Mentiin sitten koko ryhmä sinne huoneeseen, ja hän rupesi esittelemään tätä Tampereen RAI-tietoja Oy koko kompleksia. Mitäs, Emeli, sinulle jäi mieleen hänen esityksestään? Joo. Hänellä oli hyvinkin kattava esitys. Hän siellä hallituksen puheesta ja Asko Koskisen kanssa esitteli meille yrityksen toimintaa. Sitten päästiin myös puhumaan hallitusasioista loppupuolella. Se, mikä itselle jäi mieleen, niin tämä ratikan tai raitiovaunun varmuus tällä hetkellä. Sehän oli joku aivan käsittämätön se luku, kuinka suurella prosentilla niitä aikatauluja ajetaan ja vielä ajoissa. Kyllä. Etenkin se, että kuinka monta niistä lähdöstä jää ajamatta, niin se oli joku ihan... Se oli todella pieni. Se oli jotain ihan prosentin kahden luokkaa, jos sitäkään. Joo. Nyt en tarkkoja prosentteja muista tässä, mutta se oli aivan tajuttoman pieni. Eli ratikka toimii Tampereella erittäin varmasti. Se on oikein hyvä ja se näkyy suoraan heidän asiakastyytyväisyyskyselyssään, joka oli myös ihan huippuluokkaa. Ratikka on kyllä ollut loistava hanke kaupungilta Tampereelle, ihmisille ja koko kaupungille ja miltä kaupunki näyttää ulospäin muulle Suomelle. Joo. Puhuttiin tästä yrityksestä ja tosiaan mielenkiintoinen firma siinä mielessä kyseessä, eli on kaupungin omistama osakeyhtiö. Eli tässä osakeyhtiössä omistajina on tällä hetkellä Tampereen kaupunki ja pienomistajina on Ylöjärviä, Kangasala ja Pirkkala. Ja tosiaan mielenkiintoinen siinä mielessä, että on monen kaupungin tämmöinen yhteinen yritys. Tampere tosiaan pääomistajana siinä firmassa. Sitten puhuttiin sitä hallituksesta. Eli myöskin siinä mielessä mielenkiintoinen yritys, että alkuperäinen hallitus oli sellainen, että siellä ei ollut yhtäkään poliittisesti valittua hallituksen jäsentä. Se koostettiin täysin ammattilaisista eri aloilta ja sen takia uskaltaisinkin väittää, että Tampereen ratikka on niin onnistunut projekti. Koska siellä on toiminut tämä hallituksen työskentely tiimanttisesti ja siellä ei ole ollut ketään ylimääräisiä pöypäilijöitä. Kyllä. Ja näinhän se täytyisi näissä valtionkin hommissa mun mielestä hoitaa. Tai ei nyt ihan kaikissa, mutta jossain asiassa, että mentäisiin ammattilaisilla eikä sitten näillä poliittisilla virkaniminimityksillä. Niillä on aika monta kertaa sitten menty suoho. Tämä oliko hyvä esimerkki siitä, että kun ammattilaiset tekee, niin tulee aika varmasti ammattilaisen jälkeen. Kyllä. Mitä muuta jäi mieleen tästä, niin Tampereen ratikkahan on oikeastaan ainoa tällainen isompi projekti Suomen maalla, joka on jopa mennyt budjettiin ja aikataulukin pitänyt. Siinä mielessäkin mielenkiintoinen projekti, koska yleensä ne tuppaa vähän sitten venähtää ja menee yli budjettia. Kyllä. Ja mitä Asko sanoi siinä alussa, että kun häntä kysyttiin tähän hallituksen puheenjohtajan rooliin, niin hän varasi lounaa länsimetroa hoitaneen ihmisen kanssa. Hän sitten kysyi siltä, että mikä meni pieleen, ja otti sieltä isot kopit tähän projektiin, että ainakaan törmättäisiin niihin samoihin ongelmiin. Tämähän on siinä mielessä mielenkiintoinen yritys myöskin, että tämä on aikamoinen organisaatio. Eli Tampereen raitiot ja OOY omistaa nämä raitiovaunut ja tämän infrastruktuurin. He käyttävät NYS tosi paljon kaikkeen muuhun ulkopuolisia tekijöitä. NYS ja kaikki tästä palveluntarjoajat ajavat heidän ratikkavuorot ja he omistavat oikeastaan vain pelkästään nämä ratikat. Asiakkaat ovat NYS-asiakkaat ja NYS käyttää Tampereen raitiot ja OOY raitiovaunoa ja ajaa sitten sitä. Joo. Mitäs muuta? Tosiaan Tampereen raitiot ja OOY ei ollut työntekijöitä edes ihan hirveästi. Heillä oli omaa henkilökuntaa muistaakseni parinkymmenen luokkaa. Joo, 20 työntekijää. Elä itte. Mitä mietit? Onko se sitten vähän tai paljon, en tiedä. Mulla menee maailman pläkä ottaisin, sorry. Mitä sä kysyt? Mitä mietit siitä, että vaan 20 työntekijää? Tampereen raitiot ja OOJ. Tota, se on aika lailla tämmöistä monernia yritystoimintaa, että on vähän niin kuin tämmöinen työpaikka, missä on vähän niin kuin nämä päähenkilöt ja loput on otettu vaalihankkijoilta. En osaa sanoa. Varmasti onkin toimiva ratkaisu ja ei sillä lailla mitään mielipiteitä. Joo, jos homma toimii. All right. Puhuttiin myöskin tästä hallitustyöskentelystä kyseisissä yrityksissä. Eli heillä oli hallituksen kokouksia vähintään 10 kertaa vuodessa. Aika moni ammattilainen meille on sanonut, että yleensä semmoinen 8-12 kertaa vuodessa on yrityksissä hallituksen kokouksia. Aika lailla menee siihen keskiarvoon ja ihan tasan keskelle. Heillä on kaksi valiokuntaa, jotka sitten avustaa hallitusta. Eli on tarkastusvaliokunta, joka sitten keskittyy raportoinnin luotettavuuteen, riskienhallintaan ja sisäisen valvontaan. Sitten on nimitys- ja palkitsemisvaliokunta, joka sitten luo palkitsemismallia ja huolehtii muista henkilöstöön liittyvistä asioista. Tämän allianssihankkeen ja ylipäätään kaupunkiomisteisen firman luonteesta johtuen on paljon yhteydenpitoa omistajan, esimerkiksi Tampereen kaupunkiin. Se on hallituksen puheenjohtajan vastulla pääosin, mutta myös toimitusjohtaja on aika paljon yhteydessä kaupunkiin. Mitä sitten heillä tästä hallitusteskentelystä vielä, niin heillä on tässä yrityksessä esimerkiksi liukua vuosikello suoraan kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Eli aika pitkälle ei ole mietitty, että mitä tapahtuu seuraavan pari vuoden aikana. Mitä mieltä sinä olet näin pitkästä vuosikelloista? Itse olen kyllä tämän kannalla, että on hyvä katsoa just sinne tulevaisuuteen ja miettiä jo ennalta mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia. Sitten he esimerkiksi tarkistavat päätöksen täytäntäpanoa joka kokouksessa. Sitä seurataan, että miten hommat on hoitunut ja tämmöisiä päätöksiä valvotaan tai seurataan siellä kokouksessa tosi paljon, että miten ne on onnistunut ja että voidaanko kehittää jotenkin. Sitten mitä muuta heillä hallituksen kokouksessa on, niin nämä valiokuntien p-täkirjat käsitellään aina joka kokouksessa. Sitten tämä duo puhuu meille siitä, että he on tosi paljon yhteydessä Pekka ja Haasko päivittäin ja saattavat soitella useammankin kerran päivässä. Heillä on tosi hyvä kemia ja siltä se vaikuttaa ainakin ulospäin meille. Joo, todellakin. Heillä kyllä tämä informaatio kulkee ja semmoinen parivaliokko, että hommat hoituu ainakin. Joo. Onks sulla jotakin muuta tästä yritysvierailusta vielä? Yritysvierailu oli mielenkiintoinen, missä sai paljon asiaa ja oppia ja oli oikein onnistunut ja mukava vierailu. Joo. Mä oon itse ehdottomasti samaa mieltä ja sieltä sai ammennettua paljon osaamista tulevaisuuteen. Mennäänkö me seuraavaan tuntiin eli 6.2. pidettyn oppituntiin? Kyllä. Joo, eli tällä tunnilla meillä oli vierailijoina semmoset ammattilaiset kuin Reeta Keränen ja Aleksi Snokso Koivisto. Mitä jäi tunnilta mieleen? Puhuttiin tavoitteista ja tavoitteen asettamisesta. Jos tavoitteen asettaa liian matalalle, niin sitten se voi syödä sitä motivaatiota siltä tiimiltä. Tavoitteet täytyy luoda tarpeeksi yläkanttia, että mieluummin sitten tiputaan katolle, kun tähdätään kuuhun, kun tähdättäisiin katolle ja tiputtaisiin maahan. Joo, eli mistä tällä tunnilla puhuttiin, niin etenkin alku- ja kasvuvaiheen yrityksistä eli startup-hommaa. He olivat molemmat heidän ammattitaitonsa perustuneihin alku- ja kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin, eli ei niinkään niitä maturiteettivaiheessa olevia yrityksiä vielä. Se on tärkeää, koska nykyään tulee paljon uusia startuppeja. Startup-yritysten hallitus eroo ehkä sellaisen isomman yrityksen hallituksesta myös osittain sen takia, että sieltä täytyy jatkuvasti varautua siihen, että voi tulla uusia haasteita ja uusia tilanteita, missä täytyy toimia. Sitten täytyy olla sopeutumiskykyinen hallitus. Kyllä. Joo, tässäkin meillä oli tällaiset pienryhmätehtävät heti melkeinpä tunnin alkuun. Mikäs tehtävä teidän ryhmällä oli? Ootas, nyt meillä oli toi toi toi. Jos tulee yhtäkkiä tarjous, että voitaisiin ostaa teidän firmaa, mitä me tehtäisiin hallituksen jäsenenä siinä tilanteessa? Mitä meille sitten nousi ajatuksia? Mitä me sitten tehtäisiin vähän katsoen, että mikä tämä yritys on? Kuka tätä on ostamassa? Sitten omistajilta kysyä, että haluatko ne myydä yrityksen? Onko niillä intressiä myydä? Ja onko se yritys tällä hetkellä kannattavaa myydä? Onko se yritys tällä hetkellä kannattavaa myydä? Onko se yritys tällä hetkellä kannattavaa myydä? Joo, meillä tosiaan oli tällainen skenaario, että tulee tietoa hallituksen, että kassa on kuivana kuuden viikon päästä, että mitä tehdään? Rahat loppuvat kesken. Miten me lähdettiin tätä tilannetta sitten käymään läpi? Me ryhmässä kokoonnuttiin sitten ja mietittiin, että mitä tehdään. Päätettiin alkuun, että tehdään täysin tilannekartoitus. Eli selvitetään, onko meillä jotakin ylimääräisiä kulueria? Miksi näin on päässyt käymään? Onko fyrkka yhtäkkiä loppunut kesken? Ja sitten todennäköisesti joudutaan varautumaan myös siihen, että laitetaan yt-neuvottelu käyntiin ja aletaan lomauttaa porukkaa. Se tietysti on ääritapaus. Sitä ennen ollaan soitettu jo rahoittajille ja kysytty, että onnistuisiko pikaisesti saamaan vähän lisää rahaa ja karsittua kaikki ylimääräiset kulut pois. Mutta se on myös ääritapaus, johon kannattaa alkaa jo siinä kohtaa valmistautumaan, koska nyt kun olen kuunnellut näitä yrittäjien tarinoita tässä vähän pidempään, niin välillä ne tulevat tosi nopeasti ja sitten jos niihin ei ole varauduttu kunnolla, niin ne voivat tulla tosi kalliiksi. Lähinnä se, että tehdään nopeasti kartoitus ja valmistaudutaan pahimpaan ja sitten aletaan selvittää, että mistä saataisiin rahaa tai mistä voidaan karsia. Jees, mitäs muuta sinulla jäi siltä tunnilta käteen? Joo, me kattelimme tällaista isompaa kokonaisuutta sellaisesta asiasta, kun kasvuhakuisen yrityksen hallitus hallitsee muutosta. Ja perhehdyttiin, että millä tavoin tämä hallitus hallitsee sitä muutosta. Ensimmäinen on tietysti keskittymällä kasvu- ja muutosakentaan. Toinen on hyödyntämällä rinnakkain sekä systeemaattista ja ketteriä yrityksen työskentelystrategioita. Kolmas on ylläpitämällä kasvuaspiraatiota ja jatkuvaa oppimista. Ja näillä sitten päästäänkin eteenpäin. Eli kun nämä pidetään mielessä, niin saadaan rakennettua hyvä hallitus. Jäikö sinulle näistä mitään mieleen? Kyllä, ne ovat todella tärkeitä ja ovat kasvavan yrityksen hallituksen mitä pitää olla. Tästä ykköskohdasta mulla jäi erityisesti mieleen kasvustrategian luominen ja siihen polku, mitä päästään tekemään. Täytyy tietysti talous ja rahoitus ottaa huomioon ja organisaatio ja sinne työskentelevät ihmiset. Toisesta kohdasta mulla jäi mieleen, että täytyy luoda semmoinen strateginen tiimi, joka osaa ratkaista ongelmia. Tai sitten vaihtoehtoisesti molemmat erikseen, eli on strategia tiimi ja ongelmanratkaisu tiimi. Monikaavaista valmentamista, eli valmennetaan toisiamme siellä hallituksessa ja kokeillaan ihan oikeasti vaihtelevia menetelmiä. Katsotaan mikä toimii ja mikä ei toimi. Kolmannesta kohdasta jäi semmoisia pointteja, kun kasvuhalu, kunnianhimo, ambitio, kehittymishalu, oppiminen, tavoitteiden ja mahdollisuuksien ja resurssien ymmärrys. Eli semmoisia asioita täytyy ottaa huomioon. Tällä tunnilla puhuttiin myös tästä OHJ-ketjusta, eli omistajanhallitusjohtoja, kuinka tärkeää se tämmöisissä startupeissakin on, että saadaan pienen pöhisevä yrityksen hommat jiiriin. Sitten puhuttiin vähän siitä, että millainen hallitusstartupeissa pitäisi olla. Eli tämäkin oli pienryhmätyö, missä piti keksiä tämmöisiä adjektiiveja kasvuhallisen yrityksen hallitukselle. Mitä teillä tuli? Kehityshalu, oppiminen, tavoitteellisuus ja ymmärtää ne resurssit ja mahdollisuukset. Ja kunnianhimo. Meillä oli myös kasvuhallisuus, sopeutumiskyky, rohkeus, joustavuus, paineensietokyvykäs ja myös kommunikoiva. Meilläkin oli juuri tämä kommuni. Joo, että kommunikointi etenkin nopeasti liikkuvassa kasvuvaiheen yrityksessä on erityisen tärkeää. Sittenhän meillä oli tämmöinen hieno kaavakuvio, jota on tähän podcastiin tietysti vähän vaikea saada näkyviin, mutta mä voin tästä kertoa suurenpiirtein, miten se menee. Yritykset on jaettu karkeasti neljään osioon. Eli on alkuvaiheen yritys, kasvuvaiheen yritys, sitten on maturiteettivaiheen saavuttanut yritys ja sitten tämä maturiteettivaihe. Eli yrityksen aikajana voidaan jakaa neljään osaan karkeasti. Eli on yrityksen alkuvaihe, kasvuvaihe, maturiteettivaihe ja sitten maturiteettivaiheen jälkeen tulee joko lasku tai sitten uusi nousuvaihe. Tätä kaavaa katsossa pystyy monistakin yrityksistä miettimään, että millaisessa tilanteessa ne on ja millaisia vahvuuksia itsellä esimerkiksi näkee hallitustyöskentelyssä, jotta saadaan vastuullinen hallitus. Kaikkien täytyisi olla vähän samalla sektorilla osaamisaloissa tai ainakin suurin piirtein samalla, jotta saadaan toimivaksi se työskentely. Onko sinulla mitään muita oppeja ja koppeja tältä tunnilta? Siinä tuli aika kattavasti jo tietopläjästä. Viimeisenä vinkkinä taas. Muistakaa osakassopimus. Se on jäänyt tältä tunnilta vielä erityisesti mieleen. Eli sehän on yhtiön osakkeenomistajien sopimus, joka toimii yhtiön toiminnan selkärankana. Sitten vuorossa Klauksen ja Sarin pitämä oppitunti 13.2. Kyllä. Ja sellainen vähän hauskempi juttu, mikä jäi mieleen oli, että hauskaa pitää olla, mutta rahaa pitää silti tulla. Asiat saa tehdä rennosti, mutta ne pitää tehdä silti hyvin ja määrätietoisesti, että tulosta syntyy. Kyllä. Tällä tunnillahan me puhuttiin onnistumisesta hallitustyössä tosiaan. Sarilla olikin paljon lehtiartikkeleita esimerkiksi, mihin hän oli päässyt. Mutta onko sinulla jäänyt tässä tunnista jotakin hyviä onnistumisia mieleen? Miten onnistuu hallitustyöskentelyssä? Voisin aloittaa, että miten ei onnistu. Aloita siinä. Siitä on aika hyvä päätää, että miten se voisi onnistua, kun laittaa vähän toista päin. He sanoivat, että on huonoja juttuja epäonnistumisella hallitustyössä, että on 50-50 omistus ja on erimielisyydet näillä omistajilla. Ja että ei ole sitä arvostusta organisaation sisällä. Että on kaksi kukkoa tunkiolla ja hommasta ei tule oikein mitään. Joo. Onko sinulla mitään muita? Että ulkopuolinen hallituksen puheenjohtaja rupeaa pompottaa omistajan toimitusjohtajaa, niin sitten tämä toimitusjohtaja omistaa ja laittaa hallituksen pihalle. Niin sitten se on huonoja juttuja siinä organisaation rakennemallissa, että kun nämä omistajat siellä sitten pomppii, niin kaiken näköisissä rooleissa. Mutta silti on valta ja sitten ei anneta sitä varaa johtaa näille muille. Vaikka hallituksen puheenjohtajalle tehdä sitä omaa työtään, niin sitten siinä voi moni asia mennä huonosti. Joo. Se, mistä tässä puhuttiinkin juuri, että tehdään siitä hallintorakenteesta sellainen selkeä. Että on omistajat ja on hallitus ja on se johtoryhmä. Että ei sekoiteta niitä sillain keskenään, että vaikka jos toimitusjohtaja onkin omistaja ja sitä alkaa nyppimään hallituksen puheenjohtaja, niin sitten kun hallituksen puheenjohtaja pistää toimitusjohtajan pihalle, niin toimitusjohtaja pistääkin sitten hallituksen puheenjohtajan pihalle. Sillä, että siitä ei tule sellaista valta-taistelua. Niin tämmöiset asiat on hyvä miettiä etukäteen siinä kohtaa, kun valitaan hallitusta ja johtoryhmää ja ylipäätään mietitään yrityksen rakennetta. Mitä mieltä sä oot näistä tämmöisistä tilanteista, missä yhdellä ihmisellä on niin sanotusti liian monta hattua päässä? Eli on vaikka yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja hallituksessa ja vastaa vähän kaikesta? Vai kaikki natsat itselle? No se voi olla joku huono tai hyvä asia, että pitää taas miettiä sitä, että minkämoinen tämä yritys on. Jos on yhden tai muutaman työntekijän vaikka joku pieni raksafirma, niin siitä ei ole ehkä niin paljon haittaa. Mutta jos puhutaan taas sitten isommasta organisaatiosta, niin se voi vaikka kasvua haitata, jos on tämmöinen superpomo siellä, mikä päättää ihan käytännössä kaikesta. Sitten mennään vaikka toimintamalleilla, mikä on aina ennenkin toiminut. Ja sitten mennään Nokia-keissiin ja sieltä puhaltaakin joku muu ohitse niin, että päällinä vain käy. Se on vähän tilanne riippuvaista, mutta lähtökohtaisesti ei mitenkään kovin hyvä juttu, jos jollain on kaikki natsat. Joo, tämmöistähän tapahtuu aika paljon kaiken maailman perheyrityksissä, missä sitten on yhtäkkiä toimitusjohtaja hallituksessa ja omistaja toimitusjohtaja ja kaikki hallituksen jäsenet omistajia. Ja joissakin tilanteissa se voi toimia, toisissa taas ei välttämättä. Että sinne täytyy olla tosi tarkkana. Onko sinulla mitään muita don't-saya hallitustyöskentelyyn? Don't-saya? No mitä noilta aiemmilta tunneilta on tullut tietoa, niin kyllä se on se, että tehdään joku päätös hallitukseen ja sitten ruvetaan jälkiviisastelemaan ja sitten moittimaan niitä päätöksiä, mitkä on tehty ja siellä sitten mennään niillä päätöksillä, mitä on, eikä myrkytetä sitä ilmapiiriä sitten enää. Joo, se on yksi hallituksen don't-si. Eli jos tehdään päätöksiä, niin pidetään niistä kiinni ja seistään niiden takana. Ei aleta sen jälkeen enää lyijyttää ja jotenkin viisastelemaan. Se pitäisi kaikessa elämässä pitää muistissa. Sitten, mikä itselle tuli vielä mieleen, niin hallituksessa ja etenkin hallituksen kokouksessa sellainen tilanne, missä ei ollakaan kunnolla läsnä. Jos siihen hallitustyöskentelyyn lähdetään, niin lähdetään siihen täydellä panoksella. Ei puolivaloilla hommia. Just sitä vaikka, että räpäätään kokouksessa puhelinta ja suurin piirtein nuku taas näpöydällä, kun päätetään yrityksen asioista, niin ei ole kauhean freshia. Heitä hämpeen. Jos vaikka on tällainen tilanne, että on työelämästä jo siirtynyt eläkkeelle, niin ehkä ei ole turhaa mennä pelaamaan kändirashia jonkin kaverin hallitukseen. Lähtökohtaisesti mentäisiin hallitukseen sillä, että on jotain annettavaa ja visioita. Antaa täyden oman panoksen sille yritykselle. Se on myös yrityksen edun mukaista, mikä tässä osakeyhtiolassakin on määritetty. Juurikin se, mitä sanoit, ettei mene sinne hallitukseen jäähdyttelemään. Enää työuran jälkeen eläkepäiviä viettää. Monethan tekevät sitäkin, että on ollut omassa yrityksessä toimitusjohtajana. Sitten siirretään perheyritys nuoremmille sukupolville. Sitten menee itse sinne hallitukseen jäähdyttelemään ja kuittailemaan lapsille, että tämänkin asian te hoidatte tällä tavalla. Ei kauhean fresh. Miten hallituksen sitten onnistutaan? Onnistuminen. Selkeä organisaatiorakenne. On tiedossa strategia. Sieltä hallituksesta löytyy siihen alaan tarvittavat erilaiset osaamiset. Siellä on hyvä keskustelukulttuuri ja dialogi, hyvä henki. Mitäs muuta? Nouseeko sinulle jotain? No, noi oli hyviä pointteja. Tehdään siitä hallitustyöskentelystä kaikille mukava paikka olla ja selkeä. Pidetään kaikki ajantasalla asioista ja keskustellaan niistä asioista. Tehdään niin, että kaikki on samalla viivalla. Mitä itselle tulee vielä mieleen, että luotetaan niihin kanssa, tovereihin siinä hallituksessa? Pysytään antaen itseessä luottamus ja sitten myöskin se, että luotetaan niihin muihin. Se on mun mielestä tosi tärkeää. Luottamus. Kyllä. Kyllä. Sitten se, mistä puhuttiin äsken, niin tämä sitoutuminen ja motivaatio. Olisi ihan hyvä olla kaikilla hallituksen jäsenillä kondiksessa ja tikissä. Kaikilla on motivaatio siihen hommaan ja ollaan sitoutuneita. Yksi, mikä voi kaataa nopeastikin, että omistajatahtoja kaikille hallituksen jäsenille ihan selkeä. Omistajatahdon täyttäminen hallituksessa olisi myös tärkeää, että tiedetään, mitä omistajat haluavat. Kyllä. Täytyy kuunnella ja se strategia luoda heidän mukaan, koska niillähän siellä ollaan töissä. Kyllä. Sitten tietysti se, että luodaan hallitukselle sitä strategiaa, luodaan yritykselle sitä strategiaa ja myöskin pidetään sitä strategiasta kiinni, eli tehdään sitä vuosikelloon ja toimitaan se vuosikellon mukaan, strategian mukaan seurataan sitä. Kyllä. Sitten, mikä vielä ehkä tärkeimpänä, niin se, että puheenjohtaja ja toimitusjohtaja työskentelee yhdessä yhteistä ja sujuu. Kyllä, että mitä painotettiin paljon ja varmaan jokaisella luennolla kautta tunnilla, että se toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtajan välinen dialogi ja vuorovaikutus pitää olla hyvällä tasolla ja heidän pitää tulla hyvin juttuun keskenään, että pystytään sitä strategiaa, laajuisimman hyvin noudattaa ja että kaikki on selkeätä ja molemmat tietää, missä mennään. Kyllä. Ja myöskin se, että hallitus työskentelee on tiimipeliä. Täytyy olla niiden omien tiimien jostainkin tukena ja kaveri. Kyllä. Välillä vaikka mennään johonkin pelaamaan sählöllä yhdessä. Paljon puhuttiin myös tästä hallituksen tykyilystä. Joo. Itse asiassa mulla on tähän piimityöskentelyhommaan esimerkki tuolta Siilasmaan kirjasta, jälleen Paranoidioptimisti. Siinä puhuttiin silloin vielä kun itse Siilasmaa oli hallituksen jäsenenä eikä puheenjohtajana Nokiassa. Silloinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ei ollut ihan mikään Riston suurin fani. Siinä sitten tulikin jopa Nokialle vähän häsää, kun Risto oli sitä mieltä, että pitäisikö meidän miettiä vaikka juurikin tätä Apple-hommaa. Pitäisikö meidän vähän hallituksen kokouksessa funtsia sitä, että tämä Apple on yhtäkkiä tuonut markkinoille iPhone ja me jäädään kohta jälkeen. Jorma Ollila oli sitten todennut hänelle, että et sä näistä asioista mitään ymmärrä. Että käyhän tietää, mitä tehdään. Sitten mentiinkin vähän mettään jopa. Siinä on yksi esimerkki siitä, miten hallituksen pitäisi pyrkiä siihen tiimityöskentelyyn. Kyllä. Ja ei voi jälkiviisastella, mutta siinä tilanteessa Nokia ei kyllä tehnyt mitään kai hyviä ratkaisuja, kun katsoo tätä meidänkin pöytää. Taitaa olla kaikki meilläkin Apple-laitteita. Ei täällä ole Nokiaa tässä huoneessa. Joo, ei pahemmin löydy. Pitäisikö meidän sitten vielä vähän katsoa, että miten me voidaan vielä siinä hallitustyöskentelyssä. Onko vielä jotakin tipsejä? Vaikka puheenjohtajan työhön liittyen. Puheenjohtajana, että valmistelet kokoukset viimeisen päällä ja tiedät, mitä sanot ja mistä puhutaan. Että ei sinne turhaan kannata mennä löpisemään. Että on semmoista systemaattista järjestelmästä ja niiden tavoitteiden mukaista se toiminta. Joo, puheenjohtajahan toimii toimitusjohtajan tukena ja turvana, mutta myöskin hallituksen. Että esimerkiksi puheenjohtaja valmistelee hallituksen kokouksen. Myöskin puheenjohtajan ei pitäisi olla vaikka puheenjohtajan hallituksen ylin henkilö periaatteessa. Myöskään puheenjohtajan ei kannata vetää semmoista roolia siellä hallituksessa, että hän on fiksumpi ja hän päättää näistä asioista. Toimitaan tasa-arvoisena siinä kohtaa, kun tehdään jotakin päätöksentekoa, vaikkakin puheenjohtaja on hallituksen pää. Kyllä ja en muista mikä tunti oli, mutta puhuttiin siitä, että puheenjohtaja on enemmän tilan fasilitaattori. Joo, monellakin tunnilla puhuttiin tästä. Kyllä, monella tunnilla puhuttiin. Se onkin sen puheenjohtajan rooli, että ohjataan puhetta ja luodaan asialistat ja näin. Ettei ole semmoisen slowen norsulluutornis siellä, vaan johdetaan sitä keskustelua ja ollaan sen ryhmän tasavertainen jäsen. Kyllä, se olisi tärkeää muistaa puheenjohtajan. Mitä muita vinkkejä puheenjohtajat työskentelyyn, niin toimitusjohtajan kanssa, kun ollaan kuitenkin läheissä tekemisissä, niin voi pitää esimerkiksi kaiken näköisiä erilaisia palavereita. Voi käydä aamupalalla tai lounalla tai vaikka urheilemassakin yhdessä. Mitä mekin ollaan täällä koulussa paljon puhuttu pajatilanteesta, eli paja meidän oppimisympäristönä, niin me voidaan vaikuttaa siihen tosi paljon. Me voidaan vaikka lähteä mettäretkelle pitämään paja johonkin nuotion ääreen tai lähteä hiihtämään ja siinä keskustella näistä aiheista tai ihan mitä vaan. Ja se on jopa ihan virkistävää välillä tehdä jotain muutakin kuin istua sisällä. Kyllä. Mitäs? Hallituskurssi oli ja meni. Mitkä fiilikset näin hallituskurssin jälkeen? Oliko toi viimeinen tunti? Joo. Joo, niinhän se taisi muuten ollakin. Kurssi oli tosi kiva. Hei, käydäänkö muuten vielä ennen sitä läpi tämä meidän esitystunti? Joo. Mä en itse päässyt paikalle. Mulla oli liittyen myyntipäiviin vähän talouskokousta. Mutta sä olit siellä. Mitä sieltä jääkäteen? Se oli aika hauska ja mitä nyt päällimmäiseksi jäi siitä mieleen oli tämä Ylen ryhmä, missä oli vähän konservatiivisempi haamo tämä hallituksen puheenjohtaja. Mutta yksi meidän proaktiivinen ykkösluokkalainen oli saanut sen oikein rennoksi. Oli sitten kuulemma hyvää keskustelua hänen kanssaan. Ja siellä oli hauska, kun tiesivät tämän kyseisen hallituksen puheenjohtajan. Nämä hallitusammattilaiset vetivät meille sitä tuntia, niin siinä oli muutama nauru päästä sieltä. Paljon tuli kyllä kaikenlaista asiaa ja oppiyrityksistä, mistä ei ollut aikaisemmin niinkään kuullut. Joo. Miten meidän ryhmän esitys meni? Meidän ryhmän esitys meni ihan hyvin ja asiat saatiin tuotua esille. Aikanaan nämä kopit, mitkä meilläkin suurimmaksi osaksi mieleen, mitä me tässä podcastissa puhuttiin, niin tuotiin siellä myös esille. Vähän ehkä lyhyemmässä ajassa, mutta tiivistetysti. Joo. Mahtava. Hyvä, että sä pääsit paikalle, niin saatiin sieltäkin vähän jotakin tänne. Hei, mitä oppeja koppeja seuraavalle vuosikurssille? Tai seuraavalle ensi vuoden hallitusosaamisen kurssille? Omia vinkkejä kuuntele, ole avoin oppimiselle, tee paljon muistiinpanoja, ja tuu ensinnäkin paikalle. Ja kannattaa oikeasti olla korvat söydällä tuolla. Meillä on aika ainutlaatuisia oppitunnit, että siellä on tuommoista ihan vuosikymmenen rautasta ammattiosaamista. Tuo tiivistetysti oman uransa kopit ja semmoiset backnopit meille esille. Kyllä se on, ollaan aika etuoikeutettuja, että ei varmasti heillä ole tämmöistä tsänssiä ollut täällä ammattikorkeakoulussa. Joo. Ehdottomasti sanoisin samat asiat, että parhaana niin saa, kun tulee paikalle ja imeet sieltä yritysvierailulta kaikki mahdolliset opit ja kopit itselleensä. Kannattaa tehdä hyvät muistiinpanot, helpottaa aika paljon oppimispäiväkirjan tekemisessä. Näillä pääsee aika pitkälle eteenpäin. Heittäisin sinulle vielä, että mitä odotuksia sinulla oli tältä kurssilta ja mitenkä ne toteutuivat? Minulla ei oikeastaan ollut ihan hirveästi odotuksia. Ainoat odotukset, mitä minulla on ollut, että kurssin jälkeen minä tiedän, miten hallitus käytännössä toimii ja nyt minä tiedän. Se oppi tuli vielä mukavasti. Meni oikein hyvin ja aika lailla odotusten mukaisesti, vaikkei niitä ihan hirveästi ollut. Mutta en osannut odottaa, että ihan näin mielenkiintoinen on kuitenkaan. Joo. Itsellä oli odotuksena, että saa just lisätietoa hallitustyöskentelystä ja hallituksen toiminnasta, jos semmoisen itse joskus päätyy. Kurssi ylitti kyllä odotukset heittämällä. Oli paljon enemmän se info, mitä olin edes ajatellut kurssilta. Jos jotakin kehitettävää sanoisin, niin ehkä vähän semmoista interaktiivisempaa tai proaktiivisempaa voisi olla. Ne olivat aika luentopohjaisia, että osalle tunnille olisi sopinut. Tai tykkäsin niistä tunneista, missä oli niitä ryhmätehtäviä. Niitä voisi vähän olla kaikillakin tunneilla. Joo, että enemmän ehkä pitäisi saada sitä ryhmää aktivoitumaan. Saa myös niitä käytännön oppeja sitten siitä, kun laitetaan tämmöiseen teennäiseen hallitustilanteeseen. Ne olivat kyllä ainakin hauskoja ja mieleenpainuvia. Joo. Sitten mä heittäisin sulle vielä viimeisenä tärkeimmän kysymyksen. Eli mitä tältä kurssilta sä viet käytäntöön tulevaisuudessa? Mitä sä opit ja mitä sä viet käytäntöön? Konkreettisesti mä vien käytäntöön, jos tehdään joku päätös, sen takana seistää ja sillä mennään ryhmänä. Sitten tiimien sisällä vahva dialogi ja keskusteleva ilmapiiri. Sitten se, mitä tuollakin toitettiin, että haluan olla tilanteessa mukautuva. Enkä katso niinkään mitä ennen on tehty. Jos joku asia muuttuu, niin mennään sen mukaan ja pyritään toimimaan parhaiten, mitenkä siinä tilanteessa pystyy. Nämä olisi aika lailla mulla semmoista. Mulla on myös näitä samoja. Paljon saa oppia siitä, että mitä virheitä hallituksessa voidaan tehdä ja miten hallituksessa toimitaan oikein. Toivottavasti itse joskus pääsisin jonkun yrityksen hallitukseen herässänä mielenkiintoja. Vähän onkin jo kysellyt tuttuja firmoista, että pääsisikö ihan tutustua niihin kokouksiin. Ei välttämättä, että hallituspaikkaa tarvitsisi tulla, mutta pääsisi vielä oppimaan lisää paljon alasta. Onko sulla halveena hallitusammattilaisuuden ura? Sanotaan, että ei ole hallitusammattilaisuuden uraa, mutta haluaisin olla oman yrityksen hallituksessa. Toivotaan, että molemmat saavat joskus vielä sen mahdollisuuden. Ei mitään. Kiitos paljon kuuntelemisesta. Onko sulla vielä jotain juttua tähän väliin? Loppukiitokset. Kiitos kurssista ja saatiin paljon oppia ja mennään eteenpäin. Noniin, näillä eteenpäin. Kiitoksia paljon.